Kirja-arvio: Jojo Moyes - Morsianten laiva

Jojo Moyes: Morsianten laiva (Gummerus 2022)

Jojo Moyes on yksi suosituimpia kirjailijoita, ainakin sen perusteella, että kirjastoissa hänen teoksiaan näkee säännöllisesti varaushyllyssä. Enpä muista edes sellaista hetkeä, jolloin omassa lähikirjastossa kaikki Moyesin romaanit olisivat olleet samaan aikaan paikalla. Aiemmin olen lukenut tältä kirjailijalta vain yhden kirjan: Kerro minulle jotain hyvää. Pidin siitä paljon, mutta syystä taikka toisesta en ole vieläkään saanut aikaiseksi lukea sarjaa loppuun, saati sitten mitään muutakaan Moyesin tuotannosta. En ainakaan ennen kuin sain käsiini Morsianten laivan. Ja ai että, kun siihen sitten tarttui, oli vaikeuksia päästää irti. Moyesin teksti oli niin mukaansatempaavasti kirjoitettu, että piti ainakin minut otteessaan loppuun saakka.

Morsianten laivasta teki erityisen mielenkiintoisen se seikka, että se perustuu todelliseen historialliseen tapahtumaan. Kirja kertoo australialaisista sotamorsiamista, jotka sodan päätyttyä matkustavat uuteen kotimaahansa aviomiestensä luokse. Tässä kirjassa keskityttiin HMS Victorialla / HMS Victoriousilla kohti Britanniaa matkustaviin nuoriin naisiin. He kaikki olivat naimisissa, mutta silti oli mahdollista, ettei heitä enää haluttukaan vaimoksi. Osa morsiamista joutui jäämään laivasta kesken matkan ja palaamaan takaisin kotiin. Moyesin oma isoäiti teki aikanaan samanlaisen matkan. Ihan huikeaa!

Lukiessani en voinut olla miettimättä, millaista olisi ollut matkustaa tuollaisella laivalla. Luultavasti pelottavaa. Ei merimatkan itsensä takia, vaan lähinnä siksi, ettei voinut tietää varmaksi mihin oli matkalla. Odottiko määränpäässä rakastava aviomies ja ystävälliset sukulaiset? Vai olisiko ehkä aviomies tullut toisiin ajatuksiin ja päättänyt, ettei huoli vaimoa luokseen? Ehkä aviomies saattoi vielä kuolla, ennen kuin laiva ehti perille. Nuorten naisten asema vaimona ei siis ollut kiveen hakattu. Epävarmuus oli läsnä joka päivä.

Moyesin kertomus oli uskottava. Nuorten naisten tunteisiin, heidän huoliinsa, iloihinsa ja pelkoihinsa oli helppo samaistua, sillä ne oli esitetty mukaansa tempaavalla tavalla. Paikoin kirja oli hieman tylsä ja minun makuuni päähenkilöitä oli turhan monta. Oli kuitenkin mielenkiintoista, että päähenkilöillä oli niin erilaiset tarinat taustallaan. Tämän luettuani ymmärrän hyvin, miksi Moyesin kirjat ovat niin suosittuja. Hän on taitava kirjoittaja. Luultavasti tulen lukemaan lisää hänen teoksiaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsaus vuoteen 2021

Kirja-arvio: Kristiina Vuori - Samettiin kätketty