Kirja-arvio: Julia Quinn - Salainen sopimus (Bridgerton 1)

Saattaa sisältää juonipaljastuksia!


Törmäsin Bridgertoniin ensimmäisen kerran Netflixissä, kuten luultavasti moni muukin. Suhtauduin sarjaan hieman varauksella, sillä trailerin perusteella kyse ei ollut mistään aidosti historiallisesta sarjasta, jossa esimerkiksi puvustus olisi ollut aikakauteen sopiva tai sellaiseen olisi edes pyritty. Pelkäsin ihan turhaan pettyväni. Bridgerton oli niin viihdyttävä, että halusin lukea sen vielä kirjanakin. Sarja oli hyvä, vaikka sisälsi minun makuuni turhan paljon paljasta pintaa ja seksiä, mikä tuntuu olevan suorastaan pakollista nykyään, valitettavasti.

Mutta kirja! Se oli paljon parempi kuin sarja. Siinä mielipiteeni lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna.

Julia Quinnin kirjoittama Salainen sopimus (Tammi 2021), kertoo Daphne Bridgertonin ja Simon Bassetin tarinan. Kirjassa kaksikko solmii salaisen sopimuksen, jossa he teeskentelevät olevansa rakastavaisia. Tämä siksi, että Daphne saisi houkuteltua sopivia kosijoita, kun taas Simon puolestaan toivoo välttyvänsä kosijoilta ja heidän yli-innokkaiden äitiensä tutustumisyrityksiltä. Tietenkään kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, sillä oikeat tunteet astuvat näyttämölle.

Kirjan kieli oli mukaansatempaavaa ja sitä oli ilo lukea. Henkilöhahmot olivat samaistuttavia heikkouksineen. Vaikka Daphne vaikutti päällisin puolin täydelliseltä, aikakautensa ihanteita edustavalta nuorelta naiselta, hänessäkin oli omat heikkoutensa. Samoin oli Hastingsin herttua Simonin kohdalla. Juuri tällaiset pienet virheet tekevät hahmoista inhimillisiä. Eivät oikeatkaan ihmiset ole täydellisiä, joten olisi epärealistista, jos kirjassa niin olisi.


Sarjan katsojalle kirja saattaa toisaalta olla jopa pienoinen pettymys, sillä kuten aina, sarja ja kirja erosivat toisistaan. Itse olen tässä tapauksessa ennemminkin pettynyt sarjaan, sillä siihen oli lisätty hahmoja ja tapahtumia, joita kirjassa ei ollut ollenkaan. Tai jotka olivat kirjan mukaan jo ehtineet siirtyä ajasta ikuisuuteen. Tottahan sarja varmasti on näiden valintojen vuoksi kiinnostavampi, eikä katsoessa tosiaan haitannut, että draamaa oli tarjolla. Ei sarja siis huono ollut, eikä jäänyt mitään hampaan koloon. Aion katsoa myös tulevat kaudet ja lukea sarjan seuraavat osat. Nythän ne jo ovat äänikirjoina saatavilla, mutta odotan mieluummin ihan painettuja kirjoja. Omakseni näitä en todennäköisesti hanki, vaikka mukavaa viihdettä ovatkin.


Historiallisen romantiikan ja viihteen ystäville voin suositella Salaista sopimusta. En itse lähtisi tätä vertaamaan Jane Austenin tuotantoon, sillä tämä on monin verroin modernimpaa kieliasultaan ja sisällöltään. Teksti oli paikoin sellaista, että olisi takuulla saanut Austenin aikalaisten posket punoittamaan. Nykyaikaiselle lukijalle tämä onkin loistava valinta romantiikan nälkään.


Lopuksi vielä pakko kehua kirjan kantta. Se on todella kaunis ja houkuttelee lukemaan. Juuri tällaisia kirjan kansien pitääkin olla. Sopivan tunnelmallisia, kauniita ja ajattomia.


Mikä parasta, seuraava osa ilmestyy kovakantisena kirjana jo tämän vuoden heinäkuussa. Ääni- ja e-kirjanahan se jo löytyy.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvio: Jojo Moyes - Morsianten laiva

Kirja-arvio: Kristiina Vuori - Samettiin kätketty

Katsaus vuoteen 2021